12345.fi ei ole enää saatavilla tässä. Kokeile sijaan eriklyden.fi.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivet

Suomi tunnetaan maailmalla ennen kaikkea korkeasta elintasostaan, korkeatasoisesta koulutustasostaan sekä lukuisista IT-alan yrityksistä, jotka ovat niittäneet menestystä maailmalla vielä senkin jälkeen, kun Nokian kulta-ajat jäivät taakse.

Koulutusyhteiskunta Suomi

Koululaisten maailmanlaajuista menestystä arvioidaan niin sanotun PISA-testillä, joka suoritetaan kolmen vuoden välein. Testissä eri maiden 15-vuotiaat kilpailevat luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Suomi on pärjännyt vertailussa hyvin, ja vuonna 2000 valloitimme ykköstilan lukutaidossa, kolmospaikan luonnontieteissä ja neljännen sijan matematiikassa. Vaikka Suomen sijoitus onkin laskenut tuosta huippuvuodesta kaikissa sarjoissa, olemme edelleen kärkikahinoissa koululaisten osaamistaidon suhteen.

Uusin, vuonna 2014 laadittu opetussuunnitelma astui voimaan peruskouluissa ja lukioissa viimeistään tänä vuonna eli 2017. Nähtäväksi jää, pystytäänkö PISA-sijoitusta parantamaan uuden opetussuunnitelman keinoilla vai jääkö vuosituhannen vaihde historiaan Suomen koulujärjestelmän kultakautena. Teknologian kehitys näkyy myös opetussuunnitelmissa, joten ehkäpä muutaman vuoden päästä myös PISA:ssa otetaan mittaa digitaidoissa.

Tasa-arvon mallimaa

Suomi tunnetaan maailmalla elintasostaan, mutta olemme globaalissa mittakaavassa myös tasa-arvon mallimaa. Suomalaiset naiset ovat aktiivisesti työelämässä ja uudistettujen vanhempainvapaamenettelyjen ansiosta myös yhä useampi isä voi jäädä kotiin hoitamaan lapsia äidin palatessa työelämään. Suomessa on verrattain paljon naisjohtajia sekä yrityksissä että akateemisessa maailmassa. Naistutkijoista tunnetuimpiin lukeutui ehdottomasti ainakin geenitutkija Leena Peltonen-Palotie, joka tosin menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen vain 57-vuotiaana 2010. Palotie julkaisi yli 400 tieteellistä tutkimusartikkelia, ja hänen jalanjäljillään kuljetaan vielä monissa suomalaisissa yliopistoissa.

Vaikka tasa-arvolla perinteisesti viitataan naisten ja miesten väliseen yhdenvertaisuuteen, liitetään käsite nykyään laajemmin sukupuolen moninaisuuden käsitteisiin ja kiivasta keskustelua käydään jatkuvasti esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista sekä samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeudesta. Suomi ei tästä näkökulmasta katsottuna ole maailman suvaitsevaisin maa, mutta kokonaisvaltaisessa tarkastelussa Suomi pärjää tasa-arvon näkökulmasta edelleen erittäin hyvin suhteessa moniin muihin maihin.